Tämähän on henkilökohtainen blogini, joten kaikki mitä kirjoitan, olen kirjoittanut. Seison tekstini takana niin taitavasti selkä suorana, kuin se vain Parkinsonin taudin seurauksena huonon ryhtini vuoksi on mahdollista. Tuo sairaus on myös saanut todennäköisesti aikaan niitä muutoksia rangassani, joiden vuoksi olen ollut ajoittain todella kivuliaan sairas ja olen kärsinyt.
Kun elämällä on tarkoitus. Inhottava otsikko. Aivankuin olisin onnistunut väistelemään kaiken tuskan, kivun ja kärsimyksen. Näyttää äkkiä ajateltuna siltä, että minulla on tusinoittain kultalusikoita. Saattaa olla, mutta niitä etsiessäni kirjoitan Sinulle lähimmäisenä, joka on kokenut joitain pieniä tuulahduksia siitä, kun elämällä on tarkoitus.
Elämälläni on ollut ja on edelleenkin tarkoitus, näin tahdon sitkeästi uskoa, koska olen sitkeä, vaikka se ei ole tarkoittanut minun kohdallani helppoja tuntemuksia ja tilanteita.
On ollut usein niin valtavan kipeitä hetkiä. On ollut yksinäisiä, ilman ystävän olkapäätä itkettyjä kyyneleitä. On ollut yksinäisyyttä ajella autolla hiljalleen yössä, ainoastaan kuun loiste taivaalla, kun omat synkät ja toivottomat umpikujaan johtaneet elämän valinnat ja päätökset ovat täyttäneet jokaisen istumapaikan autosta. Kaikenkukkuraksi ovat laittaneet turvavyötkin tiukasti kiinni, etteivät vaan milloinkaan poistuisi seurastani.
Noissakin hetkissä olen kuitenkin tiennyt, että elämälläni on tarkoitus. Silloin elämän tarkoitus on ollut antaa minulle syvänmerenkalastuksen oppitunteja. Olen saanut opetella mietteitä siitä, että tahdon katsoa niissä mustissakin tarkoituksissa ylöspäin. Koska olen kokenut elämässäni aikaisemminkin, että vaikka on sitä pahaa oloa, niin kuitenkin olen selvinnyt ja saanut jättää asiakkaani kyydistä. Määränpäätä, johon he ovat vastahakoisesti poistuneet, en enää muista, eikä se minua edes kiinnosta.
Siinä hetkessä, kun viimeinenkin poistui, jäin ilman maksua. Minun on maksettava omasta kukkarostani heidän matkansa. Pitkästi ryökäleet matkustivatkin. Mutta minua se ei haittaa. Tosin puheet, joita he supattivat korvieni kuultaviksi, olivat masentavia ja minua alas painavia, mutta ei sekään haittaa, koska saan takaisin korvauksen korkojen kera.
Pitkäksi venyneen yövuoroni jälkeen olen aivan poikki. En jaksa jakaa edes itselleni ajatustakaan. Onko elämälläni mitään tarkoitusta? Synkkiä mietteitä matkassani kuljettaa? Kyllä toivoisin olevan edes joskus hyvää tarkoittavia hetkiä. Edes joskus...
Näihin synkkiin ja surullisiin elämän tarkoituksiin on löytynyt tarkoitus hyvän palvelussa.
Silloinkin elämällä on tarkoitus. Tietoisesti en halua korostaa isoilla kirjaimilla näitä myönteisiä tarkoituksia, koska tässä kirjoittaessani koen, että kaikki elämäntilanteet, kohtalot ja kohtaamiset ovat kenties samanarvoisia. Niillä vain on erilainen käyttäytymis- ja ilmenemismuoto. Mutta kaikesta huolimatta ne palvelevat samaa asiaa. Elämän tarkoitusta.
Mielestäni olisi suuri etuoikeus, helpotus ja lohtu, jos kykenisi sisäistämään tuon edellä selitetyn. Pääsee huomattavasti helpommalla, kun saa olla yläpuolella. Kuin taivaan lintu. Enkeli, joka suojelee ja varjelee kauniissa lasten taulussa, jossa kaksi lasta ylittää heikkokuntoista siltaa.
Mitä minun pienessä ja hömpsyisessä päässäni oikein liikkuu?
Siellä liikkuu kaikenlaisia ajatuksia.
Mielestäni elämän tarkoitus ei aina ole sitä, mitä kaikilla muilla on, jotka ovat onnistuneet paremmin ja saaneet enemmän terveyttä kuin minä.
Mielestäni elämän tarkoitus on kovin henkilökohtainen ja juuri sinulle mittatilaustyönä tehty. Sinä sovittelet pukua niin kauan, että se istuu kauniisti päälläsi. Mies näyttää upealta ja nainen on säkenöivän kaunis.
Tässä kohtaa en kuvaile ikää, en ulkonäköä, en painoa, vatsan ympärysmittaa, en ryppyjä kasvoillasi, vaan minun katseeni kiinnittyy sinuun sisälle.
Sinun sisäinen maailmasi näkyy sinun silmistäsi. Ne ovat sinun sielusi peili. Siitä peilistä kykenee näkemään sinun ainutlaatuusuutesi ihminen, joka tietää, mitä kaikkea tarkoittaa se, kun elämällä on tarkoitus.
Olen niin kiitollinen jokaisesta ei toivotusta matkustajasta autossani kuin vain ikinä. Heidän kauttaan olen oppinut edes sen hiekanjyväsen verran aistimaan sinun elämäsi tarkoitusta. Minä hinkuan rakastaa sinua. Rakastaa sinua sanoilla. Rakastaa sinua, kun olet täysin pirstaleina, vaikken sitä tiedäkään. Intohimoni on olla kiinni elämässäni, jolla on tarkoitus.
Minun pitäisi käydä silmälääkärissä tarkistuttamassa näköni ja uusimassa silmälasini. Ovat kuulemma jo pois muodista.
Se sopisi minulle mainiosti, nuo uudet pokat yms. mutta vielä on muutamista kyydeistä maksuja saamatta, vaikka olenkin yrittänyt soitella perään, mutta pirulaiset eivät vastaa. Eläkkeellä ei saa bonustuloja, vaikka kuinka heitä kyydittää, joten
pesen puhtaaksi nuo vanhat silmälasini ja tarvittaessa käytän vaikka sitä edellisiä sankoja.
Pääasia on se, että sydämeni lasit olisivat kirkkaat ja puhtaat näkemään sinne, minne ei inhimillisesti näekään. Että saisi lohdun tuoda edes yhdelle. Ettei hänkään täällä turhaan elä.
Sinunkin elämälläsi on tarkoitus.
Jumala on sinut kätensä hipiään kauniisti sivellellyt ennenkuin olit.
Uskallatko antautua ja antaa vähän periksi peloillesi?
Uskallatko antaa elämällesi mahdollisuuden tarjota sinulle tarkoituksensa?
![Levykutosella](http://<a href="https://www.blogit.fi/ajatuksia-elämästä-levykutosella/seuraa" target="_blank"> <img src="https://www.blogit.fi/blogit-150x60.png" border="0" />)
