Levykutosella

Levykutosella
Ajatuksia elämästä

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Sinäkin olet miettinyt



Sinäkin olet miettinyt

Oletko miettinyt, kuinka sijoittaa, mikä olisi kannattavin ratkaisu, jotta saisit mahdollisimman suuren tuoton ilman, että verottaja lohkaisee kipeää tekevän kakun palan?

Kenties lähempänä sydäntäsi ovat mietteet siitä, että jo kolme vuotta on kulunut tämän auton hankinnasta, joten sinun olisi viisasta vaihtaa se jälleen uuteen. Mutta minkä merkkiseen tällä kertaa  vaihdat vai pidätkö nykyisen merkin, mutta ehdottomasti hieman suurempaan on luonnollisesti vaihdettava. Järkevää olisi kilpailuttaa eri liikkeiden välillä, mutta tuskailet aikaasi, mikä menisi kaupoissa kiertelyyn. Olethan kiireinen mies, haluat jokaisesta tilanteesta parhaimman hyödyn.

Kyllä, tiedostan sen, että minun kirjoituksiani lukeva kohderyhmä tuskin on miespuolisia, mutta tämä tuli mieleeni. Kenties siksi, että minua kiinnostavat autot. Etenkin niiden puhtaanapito ja huoltoon liittyvät asiat. Käytännössä tämä  huolto kohdallani tarkoittaa sitä, että varaan ajan ja vien auton, noudan ja suoritan maksun pankkikortilla, johon tulee kuukausittain  plus-merkkinen suoritus eläkekassasta. Tankkaamisen jättäisin mieluummin jonkun toisen tehtäväksi, mutta käyttäjänä se on luonnollisinta myös tältä samalta pankkikortilta suorittaa.

Sallinet minun jatkaa miesten maailmassa. En ihmettele, vaikka sinulla olisi tullut mieleen ajatus puolison vaihdosta. Sekin on haastavaa, koska ay, ya, oy, ky, mitä lie kukkii joka oksalla. Sisäänajettuja kaikki mokomat. Mitä vikaa heissä on ollut, kun ovat vaihtoon menneet?
Hyvä jos ovat edes kolme vuotta kestäneet. Joku on saattanut katsella ja yrittää liikkua tuolla huonosti  juuri hänen tarpeitansa  täyttävällä ”autolla” vuosia, vaikkakin se olisi ollut yhtä tuskaa.

Mennäkseni varsinaiseen asiaan, joka minulla tänä yön hetkenä on mielessäni ja joka edesauttaa minua harjoittamaan sitä vapudentilaa, johon tämä pian kaksikymmentä vuotta kestänyt eläköön -tyminen on minut saattanut. Minä nääs olen koeajolla sellaisen asian kanssa, mikä ei kyllä liity kuin jossain määrin aiheeseen, mutta toisaalta liittyy täydellisesti, nimittäin opettelen löhöilemään aamusta niin pitkään kuin huvittaa.

Pääasia tässä itse keksimässäni harjoitteessa on siinä, että opettelen nauttimaan olostani olla tekemättä yhtään mitään muutakuin sitä, mistä pidän. Ilman syyllisyyttä. Ilman laiskaksi itseäni tuntevaa.
Opettelen ajattelemaan itsestäni, että riitän minuna. Opettelen tuntemaan niin ja myös elämään.

Näistä seuraavista ajatuksista olen erityisesti kiinnostunut, joita sinulle tulen kertomaan.

Toivottavasti jaksat lukea, eikä olisi kovin paljon kirjoitusvirheitä.
Äitini totesi tuosta Matkalla- jutusta, että oli kuulemma valtavan pitkä !
Ymmärsin rivien välistä, että oli kenties saattanut tulla aika pitkäksi lukiessa. Minulle olisi tullut aika pitkäksi, ellen olisi saanut kirjoittaa ;)

Joidenkin elämä on haasteita täynnä.

Toisilla ne ovat myönteisiä haasteita, joihin tartutaan täynnä intoa, tarmoa, uskoa ja luottamusta siihen, että kun oikein antaa itsestään koko suuren energiavarastonsa, taitonsa ja lahjansa sekä kaiken sen viisauden , jonka on korkeasti koulutettuna saavuttanut hyvissä, kokemusta lisäävissä, cv-ssä upeilta näyttävissä tehtävissä ansainnut, niin he voivat jälleen kerran todeta ilman turhaa ylpeyttä itsestään että, ” olenpa taitava ja lahjakas”. 
He ylittävät vesistöt varvastansakaan kastelematta ja aurinko alkaa aina paistaa.
He pääsevät etenemään urallaan toivomallaan tavalla, käyvät salilla pitääkseen yllä yleiskuntoaan ja säilyttääkseen edustavan ulkoisen  olemuksensa.
Pakettiin kuuluu myös ulkomaanmatkat viiden tähden hotelleissa.
Kuka sen tietää, vaikka nämä onnellisten haasteiden ihmiset omistaisivat jonkun mökinkin jossain muualla kuin samean ja turpeisen vesistön vieressä, jonne ei pääse muutakuin traktorilla. Ellei sitten ota riskiä. 

Saattaa olla, että osa menestyjistä pelaa korteillaan varman päälle, mutta kaikesta huolimatta kuvittelisin mielelläni, että heistäkin löytyy Pelle Pelottomia, jotka ottavat riskejä.

Katselen mietteissäni parhaillaan  tuota olohuoneen ikkunaa, jossa vielä muutaman päivän valaisevat valot. Otan ne pois näiden pyhien jälkeen.
Silloin palaamme arkeen ja rutiineihin. Se on hetki, jolloin on jälleen totuteltava normaaliin sisustukseen. Totuteltava siihen, ettei ole loistetta.

Sinäkin kenties olet joskus pohtinut elämääsi. 

Kuinka sinusta tuntuukaan siltä, että elämäsi kulkee yli vuorien, jokien, laaksojen, kukkuloiden, soiden, rämeikköjen, peltojen, mutta harvemmin niittyjen. Hiekkarantoja et muistisi mukaan ole löytänyt, vaikka kartassasi on niitä merkittyinä. 
Jostain kumman syystä ne ovat joka ikinen kerta jääneet sinun ihosi kosketusta vaille. Epäilet hiekkarantojen sinua kaivanneenkaan, koska olet niin likainen. 
Likainen kaiken sen kulkemasi reitin jälkeen. 
Kenkäsi ovat kuluneet ja rapaiset. 
Märätkin tuntuvat olevan juuri tuon äskeisen jalan lipsahduksen jälkeen.
Haiset
Ihosi on huonossa kunnossa
Vaatteesi, mitkä ne ovat?
Olet alasti
Kylmä
Harmaantuneet hiuksesi, mitä nyt sattuu olevan jäljellä, sojottavat joka suuntaan samoin kuin sinun sisäinen kompassisi.

Juuri kun olet hieman saanut suhittua hiuksiasi sormillasi toivomaasi suuntaan ja kenkäsi ovat aavistuksen kuivemmat kuin hetki sitten, olet löytämässä kuluneesta  ja täysin sottaisesta paperisesta kartastasi jonkinlaisen laavun. 
Ainakin tuo täplä siltä sinun silmässäsi näyttää.

Virtaa vanhassa puhelimessasi ei ole ollut vuosiin, koska ei tässä maastossa kulje kuin kaltaiseni. Heidän onnekseen en ole moneenkaan törmännyt. Mutta sinulle surullista, koska ei ole ketään, jolle jutella.
Puhelimella olisit voinut paikantaa itseäsi ja vaikka pyytää helikopterin sinu hakemaan, jos niin olisit niin tahtonut.
Mutta jossitella voit, kun et muutakaan voi.

Samassa kuuluu pläts jalan alta ja olet nurin. Koko alaston sinä siellä rämeikössä!
Kompastuit taas, vai tuliko jokin muu iso este eteesi, ettei muuta tietä ollut kuin se ainut.
Yrität jälleen 
Yrität
Yrität
Yrität
Sinusta alkaa hiljalleen tuntua, ettei tässä kartassa, joka sinulle on annettu, ole ainuttakaan levähdyspaikkaa.
Ei tipan tippaa bensaa suoniisi.
Yö häämöttää 
Sinun autosi moottori yskähtelee enteilevästi
Ei tunnu mukavalta yksin täällä.

Silti sinä katselet
Tätä samaa yötä
Samaa kuuta
Samaa auringonnousua
Samaa aurinkoa 
Hengität 
Ilmaa
Hengität samaa ilmaa
Aika tikittää samat sekunnit
Sinulle
Haasteesta toiseen kulkevalle

Kiitollisuutta tunnet siitä,
Että meillä kaikilla on samat perusasiat, 
tai no, edes muutama.
Ainakin nuo edellämainitut.

Sitä tankkausta kaipaisit Olet niin tyhjä

Minäkin olen miettinyt

Ei kommentteja: