Levykutosella

Levykutosella
Ajatuksia elämästä

maanantai 29. tammikuuta 2018

Kiveen Hakattu Mies







Sillä on periaatteet.

Samoja vaatteita voi käyttää.
Ei haittaa miltä näyttää.

Ruoka on ruokaa, jota syödään sitä varten,
että pysytään hengissä.
Sen ei tarvitse olla trendissä,
riittää että maha täyttyy,
eikä rinnuksille läiky.

Juoma on juomaa,
jota juodaan, että humallutaan.
Se on yks pahe,
josta ei tarvitse olla kade.

Naiset on sille akkoja,
joista ei saa kuin sydämeensä rakkoja.

Töitä tehdään,
että eletään.
Joskus se tympäisee
ja illalla kovasti ramasee.

Se akka valittaa ja kitisee.
Miten kaikki on aina väärinpäin,
vaikka kuinka yrittää elää oikeinpäin.

Kersoja on siunaantunut,
niiden edesottamuksista onkin harmaantunut.

Se ei pahemmin puhele,
eikä pussaile.
Harvemmin enää emäntäänsä halailee.

Sen elämä on kovettunut,
Ei sen mieleen tunteilut oo soveltunut.

Se on syntynyt risusavotan keskelle
Syvälle suolle
autiomaalle

Kivenlohkareesta se on hakattu
mieheksi muokattu

Kipeää on tehnyt
mutta ei toinen sitä nähnyt

Se on kiveen hakattu
eikä muovaannu

Siitä on tullut se,
mikä se on
Voisi sanoa toivoton

Mutta ei kiveen hakattu mies sellaisesta tiedä
kun ei koskaan ole voinut ajatuksiaan esille viedä

Mikäs miehen on ollessa
turvassa kovassa kivikuoressa.



Ei kommentteja: