Levykutosella

Levykutosella
Ajatuksia elämästä

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Odottaa





                            Vänta lite, Take your time, peace, relata, ta lungt, manjana, warten...





Joku odottaa joulupukkia, joku lasta.
Vanhanpiiat odottavat yleensä prinssi uljasta, joka avun tuo.
Moni venaa innoissaan veronpalautusta.
Toinen odottaa työpäivän loppumista.
Sairas odottaa lääkäriä.
Yksinäinen vanhus toivoo juttuseuraa.
Hektistä elämää kahlaava uneksii maailman pysähtymisestä.

Tätä voisi jatkaa loputtomiin.

Olen pohdiskellut tätä odottamista.
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että se on hyvä asia ihmisen elämässä.
Että odottaa.

Kunhan ei tuskastu odottamiseen.

Muistat varmaan sellaisen hyvän neuvon, ettei kannata odottaa liikoja :)

Minä en oikeastaan osaa määritellä täsmällisesti, mitä minä odotan.
Ehkä sen voisi typistää muutamaan sanaan.

Koen sisälläni - toivon ainakin - että jotain ihmistä suurempaa tapahtuu.
Siinä tahtoisin olla mukana.
Sitä odotan.
Kuuntelen.
Sydämelläni.

Mitä sinä odotat?

torstai 3. marraskuuta 2016

Bu jämä päivä

Kirjoittajan huomautus: sisältää huomattavat määrä t kirjoitusvirheitä

Heissuli!
Meidän perheessä taitaa termien sisäistäminen olla vähän niin ja näin. Olimme ajatelleet viettää pujamapäivää. Hyvin se alkoikin: kaksi aamutakkia päällekkäin ylläni ja miehelle kahvimuki yöpöydälle. Olimme saaneet jopa nukuttua puoli kymmeneen. Tänä aamuna eivät koirat haukkuneet.
Sittenpä miehen olikin tehtävä yks pikku juttu. Minä taas ajattelin sen pikku jutun ajan "vähän siivota". 
Mitä sitä turhaan ihan vaan vähän siivoomaan, kun voi kerralla siivota kokonaisen kolmion!
Pyykkikonekin on ollut jo toista viikkoa sökönä ja uusi tulee vasta joskus uudella viikolla, joten sängystä pois kaikki lakanat sun muut sänkyverhat ja parvekkeen ovi auki ja humpsista; sinne vaan nurkkaan pakkaseen häpeämään ja odottamaan neitsytmatkaa uuden Siemenssin pyörityksessä.
Noista nurkkaan heitettävistä likaisista pyykeistä tulee mieleeni eräs nuorimies, jonka nimeä en nyt juuri tässäkohtaa halua mainita ;)
Hästenssin raskas petauspatja ja muut nukkumatarvikkeet menee tosta vaan suit sait sukkelaan hissillä ulos tuulettumaan.

Enhän minä voi vain imuroida. Samalla vaivallahan ne matot laskeutuvat alakertaan ja hakkaantuvat pelkän ajatuksen voimalla. Imuroinnista ja lattianpesusta puhumattakaan. Weskin otinkin jo eilen vähän niinkuin salaa ja vaivihkaa. Pölyt  pyyhkäisen siinä vasemmalla kädellä.

Koko ajan oli sellainen upea focus, että "jees, tää on nyt se meidän pyjamapäivä..."
Tuli ehtoopäivä.. pitihän sitä ruokaakin.
Mieskin oli ehtinyt tulla kotiin "äkkiä-asialta".
Alkoi tuijottaa kaikkia kivoja tosi tv- ohjelmia. Minäkin kyllä tykkään niistä englantilaisista rakennusohjelmista, joissa puhutaan austraalian aksentilla ;) Mutta en oikein ehtinyt istahtaa viekkuun katsomaan, kun oli sitä touhua. Onhan meillä tänään tää pujamapäivä.
Nyt on suihkussa käyty, isännänkin laskut maksettu ja suklaakonvehtit syöty melkein kokonaan. Niitä konvehteja olen yrittänyt piilotella, että saisin yksin syödä. Meidän rakkaat entiset naapurit kävivät viime viikolla ja toivat tuliaisiksi heekkuja.
No niin, nyt ei toimi weelani. Meidän oli suunnitelmissa katsoa joku kiva Netflix-leffa. 

Onhan tänään mun elämäni ensimmäinen  PUJAMAPÄIVÄ  !